tiistai 25. maaliskuuta 2014

Pääsiäinen

 
Trullit liikkuvat pihalla - mahtaakohan olla jo lankalauantai?
 
Perinteisesti Pohjanmaalla, Satakunnassa ja keskisuomessa on liikkunut trulleja lankalauantaina, eli pitkäperjantain jälkeisenä päivänä. Trullit, eli noidat, olivat liikkeellä juuri tuolloin, koska Jeesus ei ollut vielä noussut kuolleista. Trulliperinne elää vieläkin vahvana, ja lapset pukeutuvat trulleiksi kiertäen naapurustoa virpomisvitsojen kanssa.
 
 
 
 
 
Pääsiäisen eläimiä: kukko, pupuja - tiput ja lampaatkin piileksivät jossain.
 
Pääsiäispuput ja tiput ovat uuden elämän vertauskuvia. Tipu kuvaa hyvinkin kristillisen ajatustavan mukaista uutta elämää: munan kuoren sisältä murtautuu uusi elämä ulos, aivan kuin Jeesus nousi kuolleista ja astui ulos suljetusta hautakammiostaan.
 
Pääsiäiskukko sen sijaan muistuttaa meitä Pietarista ja pääsiäisen tapahtumista: kukko lauloi sen jälkeen kun Pietari oli kieltänyt Jeesuksen kolmannen kerran.
 
 
 
 
Pihakaivo on virittäytynyt pääsiäiseen: tänään sieltä ei nostetakaan ämpärillä vettä, vaan pääsiäismunia!
 
 
 
 
 
Pajunoksia maitotonkassa. Pajunoksat ja virpomisvitsat muistuttavat meitä niistä palmuoksista, joilla ihmiset tervehtivät Jeesusta hänen saapuessaan Jerusalemiin. 
 
 
 
  
 
Hedelmätarjotin odottamassa pääsiäispöytään pääsyä.
 
 
Kodin siivousurakka on tainnut jäädä vielä kesken. No, ehtiihän tuon hoitaa loppuun vielä.
 
 
 
Äiti valmistelee pääsiäisruokia. Luvassa on tietysti lammasta ja minttuhyytelöä, pashaa ja mämmiä.
 
 
PÄÄSIÄISEN RUOKAPERINNE
 
Pääsiäisen ruokaperinne nousee kristillisestä symboliikasta ja niitä syödään ylösnousemuksen juhlan kunniaksi. Koska pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, pääsiäisherkut tehdään perinteisesti kalliista aineista: voita, sokeria, munia ja kuivattuja hedelmiä käytetään paljon.
 
Laskiaisena aloitettu paasto huipentuu pääsiäisenä herkutteluun lampaalla, ja aterian lopuksi syödään mämmiä tai makeaa pashaa. Ruoka-aineilla on myös vertauskuvallista merkitystä: esimerkiksi lammaspaistiin käytetty rosmariini muistuttaa ristinkuolemasta ja minttu jota lampaan kanssa syödään on Marian yrtti. Alun perin pääsiäisenä syötävä lammasateria oli juutalainen perinne, jota vietettiin Egyptistä lähdön muistoksi. Kristityt saivat pääsiäislampaalle kuitenkin uuden merkityksen Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta: Jeesus oli "Jumalan Karitsa", joka antoi henkensä ihmisten vapauttamiseksi.
 
Perinteinen pääsiäisherkkumme - mämmi - liittyy myös juutalaisuuteen. Sen juuret ovat juutalaisten pääsiäisjuhlan happamattomassa leivässä. Leipä on juutalaisille pahasta vapaan vertauskuva, kristinuskossa puolestaan mämmi muistuttaa pahan vallasta vapautetuista kristityistä. Pääsiäisenä lasten riemuna ovat suklaamunat ja puput - ne ovat uuden elämän vertauskuvia.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti